Praque Trakehners

Tallin henkilökunta

Seela Riihimäki

Sukumme perintökartano Praque siirtyi vuonna 2010 minun nimiini. Olen vaahtosammuttimen kokoisesta haaveillut omasta siittolasta, missä olisi maan parhaimmat oriit ja hehkeimmät tammat. Tyydyin kuitenkin olemaan siittolan omistajan tytär, ja opettelin kasvatuksen ja jalostuksen salat. Vuosia myöhemmin isäni Kasper Riihimäki joutui vakavaan auto-onnettomuuteen, hän menehtyi muutaman päivän kuluttua kolarin aiheuttamiin vammoihin. Isä testamenttasi kartanon ja siittolan ainoalle lapselleen, minulle.
Haaveessani oleva siittolan omistajan kuva oli aivan erilainen, mitä se todellisuudessa oli; rankkaa työtä kellon ympäri. Tallin ja kartanon siirryttyä nimiini työtä oli enemmän kuin pystyin tekemään. Jouduin ottamaan vastuun hevosistani, hoitamaan varsoja ja samalla pyörittämään tallia. Kaikki alkoi helpottaa vasta Jarin astuttua kuvioihin.

Kuten edustavasta kuvasta näkee, tulen täydellisesti toimeen jokaisen kavioeläimen kanssa. Juu ei sinne päinkään, etenkin alussa kokemattomuuteni orien parissa tuli heti julki, sillä hevoset suoraan sanottuna pitivät minua pilkkanaan. Nykyään pärjään niiden kanssa jo huomattavasti paremmin, mutta vielä on oppimista.
Olen koulutukseltani ratsastuksenohjaaja, ja olen ollut koko elämäni hevosten parissa, omistihan isäni tämän siittolan ennen minua. Aloitin ratsastuksen heti opettittuani kävelemään, ja siitä lähtien olen päivittäin käynyt hevosen selässä. Kävin pitkään valmennuksissa ensimmäisellä hevosellani, lumenvalkealla trakehnertamma Seirenillä. Tamman avuin pääsin kilpailemaan jo 140cm luokissa aluetasolla.
Ensimmäiset kansainväliset esteratsastuskilpailut kohtasin isäni huippuoriin selässä. Suuri musta trakehnerori Darkliner toimi radalla kuin ajatus, ja pääsimmekin neljännelle sijalle. Myöhemmin voitin samaisella ratsulla useita kertoja, ennen kuin siirryin treenaamaan omia hevosiani.

Jari Murtomäki

Jari on myös perheensä ainoa lapsi. Hänen isänsä tuli aikoinaan Briteistä Suomeen, ja löysi elämänsä rakkauden. Pari meni pian naimisiin ja saivat kauniin poikalapsen, Jarin.
Poika kasvoi hevosmieheksi isänsä omistamalla täysiverisiittolalla, ja hoitikin tallin oreja aina tallipaloon saakka. Koko talli ja hevoset menivät palon mukana, mitään ei säästynyt. Syytä tulipalon syttymiseen ei koskaan selvinnyt.
Perhe oli rahavaikeuksissa, ja vaikka kyläläiset auttoivat heitä parhaansa mukaan, ei elämä onnistu ilman rahantuloa. Jari lähti opiskelemaan ratsastuksenohjaajaksi Englantiin, ja palasi kotiin neljän vuoden jälkeen. Kotona elämä alkoi parantua pojan päästessä paikalliseen ratsastuskouluun ohjaamaan nuoria ratsastajia.

Minä tapasin Jarin sattumalta, kun olin katsomassa kyseisen ratsastuskoulun myytävää trakehnerinhevosta. Jari esitti hevosen minulle, ja siitä lähtien olemme nähneet päivittäin. Kolmen vuoden seurustelun jälkeen aloin odottamaan meidän esikoistamme, jonka pitäisi syntyi vuodenvaihteessa. Saa nähdä, miten isä pärjää lapsen kanssa, hevosten käsittely kun on muka niin vaivatonta hänelle!

Veikko Pietiläinen

Veikko tuntee hevoset, ja hänellä todellakin on sitä jaloa hevosmiestaitoa! Hän saa villeimmänkin puoliverioriin toimimaan kuin GP-tason kouluhevonen. Ongelmahevoset ovatkin täysin hänen alaansa, ja yli 60 vuoden kokemuksella hän saa varmasti kaikki hevoset kuosiin. Mies asuu omassa pienessä talossaan kartanon laitamailla. Sieltä mies matkaa tallille tekemään hänen sanojaan lainaten elämän työtään.



Tallitytöt

Tallissa häärää neljä vauhdikasta tallityttöä, jotka auttavat tallin jokapäiväisissä askareissa. Annika Oksanen on kunnianhimoinen esteratsastaja, joka haluaa aina saada ratsukseen tallin ärhäkimmän oriin. Tyttö ottaa kritiikkiä hyvin vastaan, ja parantaakin suoritustaan ohjeita saatuaan. Hän on tallitytöistä se rohkein, ja kieltämättä myös kovaäänisin!
Jenniina Vehviläinen on ahkera työintoilija, joka aina tallille tullessaan keksii itse töitä. Tyttö siivoaa karsinoitakin mielellään, tai sitten hän osaa näytellä tosi hyvin! Ratsastajana hän on hieman arka, mutta tekee työtä tuloksen eteen. Ei todellakaan mene sieltä mistä aita on matalin, vaan haastaa itseään koko ajan parempaan suoritukseen.
Elina ja Essi Mustonen ovat heppahulluja sisaruksia, jotka molemmat viihtyvät tallissa aamusta iltaan. Tytöt hallitsevat ratsastuksen perusteet, ja pärjäävätkin perustreeneissä hyvin. Tytöt eivät ole kisaamisesta kiinnostuneet, vaan lähinnä koululiikkeet ja pienet esteradat luonnistuvat heiltä.

Kuvat © Jacques Toffi
virtuaalitalli / a sim-game stable
Webdesign © Leija 2012